SUOMEN HIIHTOURHEILUN JUURET LÖYTYVÄT KUOPIOSTA

Suomen hiihtoperinteet ulottuvat satojen vuosien päähän. Talvisen suosikkilajimme perinteet urheilumuotonakin ulottuvat 1800-luvulle. Kuopio on ollut hiihtourheilun kehityksessä hyvin mukana, sillä Suomen ensimmäisinä maastohiihtokisoina pidetty hiihtotapahtuma järjestettiin Puijolla vuonna 1887.

Hiihtokisat järjestettiin aluksi tasamaalla ja järvien jäällä, mutta Puijo oli 116 vuotta sitten edellä aikaansa, kun kisat vietiin kunnon metsäiseen maastoon.

Historian kirjojen mukaan ensimmäiset mäkihyppykilpailut maassamme pidettiin Helsingissä 1886 ja muutama viikko myöhemmin pidettiin Kuopion ensimmäiset mäkihyppykisat. Puijon hiihtoseuran historiassa (Antti O. Arponen, 1990) löytyy tieto, että Kuopion koululaiset ovat hiihtäneet kilpaa jo vuonna 1864.

Puijon ensimmäinen hyppyri valmistui talvella 1911

Kuopion mäkihypyn perinteet alkoivat 1880-luvulta, jolloin hypättiin pienestä nysästä tasamaalle, mutta laji kehittyi nopeasti. Oppia saatiin Norjasta, jossa oli havaittu hyppääminen rinteeseen helpommaksi kuin tasamaalle laskeutuminen. Uuden opin mukaan valmistui Kuopion ensimmäinen hyppyrimäki Huuhanmäelle vuonna 1901. Yrjö Hyvärinen venytti mäestä vuonna 1902 13,5 metriä. Vuosisadan alkupuolella rakennettiin mäkiä Huuhan lisäksi Inkilänmäelle, Aarnenkalliolle ja Myllymäelle.

Puijon vuoro tuli vuonna 1911. Ensimmäiset kisat pidettiin 19.2.1911 ja voittajaksi selvisi Onni Harlin. Talvella 1915 mäkikisa keräsi paikalle jo 800 katselijaa, sillä yli 20 metrin lennot kiinnostivat savolaista yleisöä. Puijo vakiinnutti paikkansa Suomen hiihtokalenterissa ja nousi 1910-luvulla Suomen tärkeimpien hiihtokeskusten joukkoon.

Puijon talvikisojen historia alkoi 1916 ja seuraavana talvena Kuopiossa järjestettiin jo Suomen mestaruuskilpailut. Puijo kehittyi talviurheilu-keskuksena, sillä alueelle rakennettiin kelkkailurata. 1930-luvulla Suomen alppihiihdon historia alkoi Puijolla pidetyistä pujottelu- ja syöksylaskukisoista.

Puijon hyppyrimäkiä on rakennettu useaan kertaan 
 
Vuonna 1926 valmistui Puijolle Peipposenrinteeseen mäki, josta hypättiin 29 metriä. hyppyri ei kuitenkaan täyttänyt kansainvälisiä vaatimuksia, joten uuden mäen vihkiäiskisat hypättiin 1929, kun 16-vuotias Väinö Tiihonen "korkkasi" uuden talviurheilun ylpeyden.
1934 järjestettiin Puijon ensimmäinen pujottelukilpailu, mikä veti nykyisen hiihtostadionin alueelle yli 6000 katsojaa seuraamaan aivan uutta lajia, jonka oli tuonut Suomeen ja Kuopioon Erkki U. Penttilä.

1930-luvulla mäkihypyn pituudet kasvoivat jo 45 metriin. 1941 alkoi Kuopion mäkihypyn menestyksekkäimmän veljessarjan aika, kun Lauri Pietikäinen voitti Puijon kisat. Hänen veljensä Aatto ja Matti olivat myös Puijon voittajia. Matti Pietikäisestä tuli myös Puijon ensimmäinen mäkihypyn maailmanmestari, kun hän valloitti Falunin MM-kultamitalin keväällä 1954. Puijon peipposiksi ristittyjen kuopiolaisten mäkihyppääjien menestys oli ollut 1930- ja 40-luvuilla niin hieno, että kaupungissa haaveiltiin jo todellisen suurmäen saamisesta. Toiveet toteutuivat talveksi 1949, kun Puijolla hypättiin jälleen uuden mäen vihkiäiskisat.

20.3.1949 kerääntyi mäkimonttuun väkeä niin paljon, että kaikki 25000 pääsylippua myytiin loppuun. Mäen avaushypyn esitti Väinö Tiihonen, kuten 20 vuotta aikaisemmin edellisestä uudesta mäestä. Puijon mäkiennätykseksi saatiin heti 86 metriä. Lukemat täräytti Matti Pietikäinen. Puurakenteinen mäki palveli vuoteen 1982 saakka. Kuopio sai järjestettäväkseen vuoden 1983 nuorten MM-hiihdot, joihin Kuopio rakensi normaalimäen.

Puijon mäessä meni rikki 90 metrin raja vuonna 1951 Olavi Kurosen hypyllä, ja mäessä päästiin myöhemmin jopa 100 metriin. 50-luvulla Kuopio ja Puijo olivat kovassa maineessa. Yli 30000 katsojan joukko kansoitti hiihtoladun varsia ja mäkimonttua useana vuonna. Olosuhteet kehittyivät vähitellen, sillä Puijolle valmistui ns. pikkumäkeen muovi, mikä mahdollisti 1970-luvun puolesta välistä lähtien lajiharjoittelun kesäisin. Vuodeksi 1983 rakennettuun normaalimäkeen tuli myös muovitus ja jäälatu.

Maailmancupiin tuli tilaisuus kuin vahingossa

Puijon kisojen vetovoima heikkeni 1980-luvulle tultaessa ratkaisevasti, kun pohjoismaisissa lajeissa aloitettiin maailmancupin sarjat. Talvella 1994-95 aukesi kuitenkin Puijolle mahdollisuus päästä mäkihypyn maailmancupin ohjelmaan kuin vahingossa. Joulukuu Keski-Euroopassa oli leuto, eikä cupin ohjelmaa pystytty viemään läpi. Kuopiolaisten mäkihyppääjien päävalmentaja Mika Kojonkoski sai kuulla, että Kansainvälinen hiihtoliitto (FIS) olisi valmis täydentämään ohjelmaa kesken talven.

Kuopiossa innostuttiin asiaan, ja FIS myönsi maailmacupin kilpailun Kuopioon. Puijolla hypättiin 1.2.1995 tuulen tuivertaessa, mutta myrskyisä itätuuli ei haitannut kilpailujen järjestämistä. Tapahtuma onnistui hyvin ja keräsi 10000 katsojaa. Tämän jälkeen Puijo on ollut joka talvi maailmancupin näyttämönä lukuun ottamatta vuotta 2002.

K120 mäki saatiin käyttöön tammikuussa 1998. Avaushypyn hyppäsi Ari-Pekka Nikkola. Kuopio ja Puijon hiihtoseura ovat kuuluneet 90- ja 2000-luvulla maailman parhaimpien mäkiseurojen joukkoon. Kolmen parhaan joukkoon maailmancupin osakilpailuissa ovat tähän mennessä hypänneet PHS:n hyppääjistä Ari-Pekka Nikkola, Mika Laitinen, Kimmo Savolainen, Janne Väätäinen, Ville Kantee, Matti Hautamäki, Jussi Hautamäki, Janne Happonen ja Arttu Lappi.

Lisätiedot:

Puijon Hiihtoseura
media@puijonhiihtoseura.fi